Osa 5: Ukkosta uhmaten

Keli oli kuin linnunmaitoa (tämän sanonnan olen oppinut mieheltäni). Lähdimme kohti itää ja jätimme Palermon sataman ja auringon taaksemme. Tuuli tuli pian esiin lahden takaa ja puhalsi takaa vasemmalta sivumyötäisesti. Otimme suunnan kohti Messinan salmea, ja Kapteeni vetäytyi iltalevolle kerätäkseen voimia yövuoroon. Kapteeni antoi miehistölle täydet valtuudet: “pitäkää vene pinnalla, muuten saatte tehdä mitä vain”, kuului perähytistä. Continue reading “Osa 5: Ukkosta uhmaten”

Osa 4: Palermo, croissantit, ja kaivonkannet

Tässä blogipostauksessa selviää, miksi kutsun Huvikummun kaveria Leidi Luovaksi (joka vastaa kanssani blogin kuvituksesta).
Täytyy sanoa, että kyllä uni maistui kuivalla maalla. Nukuimme lähes kellon ympäri ja saimme herätä lämpimään auringonpaisteeseen, joka muuttui päivän aikana paahtavaksi kuumuudeksi. Kapteeni päätti jäädä veneelle, joten pakkasimme Leidi Luovan kanssa kangaskassimme (vaikka Kapteeni kyllä yritti antaa meille mummokärryt mukaan kauppareissua varten), ja lähdimme kaupunkikierrokselle. Continue reading “Osa 4: Palermo, croissantit, ja kaivonkannet”

Osa 3: Elämä voittaa ja saapuminen Palermoon

Koko yön kestänyt tuuli oli jättänyt jälkeensä aallot, jotka seurasivat meitä sinnikkäästi aamusta asti. Ne painoivat venettämme sivukeinuun. Tänä aamuna näin ensimmäisen delfiinin. Se pyrähti muutamalla hypyllä veneemme vierestä ja kohtaaminen oli pian ohi. Vähän myöhemmin näin merikilpikonnan kelluvan aaltojen mukana, ja pohdimme minneköhän se oli menossa. Leidi Luova ajatteli että konna varmaan kopsahtaa jossain vaiheessa rantaan ja löytää sieltä partnerin. Ympärillämme ei näkynyt muuta kuin merta. Pikkuhiljaa uskalsin jo alkaa toivoa, että pahoinvointini ei palaisi.  Continue reading “Osa 3: Elämä voittaa ja saapuminen Palermoon”

Osa 2: Cagliari ja lähtö

Saavuimme Cagliariin juuri sopivasti illallisaikaan. Huvikumpu (kutsun itseäni tästä lähtien tällä lempinimellä, jonka sain rakkaalta aviomieheltäni ja myöhemmin myös Martalta) oli vaihtanut lippumme aikaisempaan koneeseen. Tapasimme perillä Kapteenin (joksi tästä eteenpäin nimitän isääni) Via Romalla (joita muuten on jokaisessa Italian kaupungissa, joten kannattaa varmistaa, että kyseessä on oikea kylä treffejä sovittaessa), ja jatkoimme matkaamme pieneen ravintolaan. Continue reading “Osa 2: Cagliari ja lähtö”

Osa 1: Alku

Kaikki kävi kovin nopeasti. Siis se, että olemme nyt täällä lipumassa tasaista vaihtia kohti Palermon satamaa ohi Sisilian kalliovuorten. Meitä on täällä minun lisäkseni ystäväni Martta ja isäni Pepe. Ja syy miksi olemme täällä on se, että asiat vain sattuivat loksahtamaan kohdilleen jotenkin hyvin epätodellisen mutkattomalla tavalla. Continue reading “Osa 1: Alku”